Tule mukaan yhdistystoimintaan

Hallitus valittiin 23.4. yhdistyksen kokouksessa ja mukana on 2 aiemmin mukana ollutta toimijaa sekä 4 uutta varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Hienoa että saatiin näin monta uutta toimijaa mukaan!

Aktiiveiksikin on ilmoittautunut jo muutama jäsen – lisää mahtuu kyllä joukkoon mukaan. Yhdistysaktiivi voi olla esim. mukana tapahtumien järjestämisessä tai avustaa joissain muissa yhdistystoimintaan liittyvissä tehtävissä.

 

Kiinnostuitko?

Jos kiinnostuit yhdistystyöstä ole rohkeasti yhteydessä sähköpostitse nykyisen hallituksen puheenjohtajaan eeva.tokoi@hmp.fi – kootaan hyvä porukka ja tehdään mukavia juttuja yhdessä – monikkoperheiden hyväksi!

Haluatko kommentoida yhdistystoimijahakua? Kommentointi on mahdollista sisäänkirjautuneena.

Opiskelijoita perheisiin työssäoppimisjaksolle

Tarvitsetteko apukäsiä monikkoperheeseenne?

Opiskelijoiden työssäoppiminen perheissä

Keväällä 2018 Suomen Diakoniaopistossa on lähihoitajiksi opiskelevalla nuorisoasteen ryhmällä lapsi- ja perhetyön valinnainen opintokokonaisuus. Tähän opintokokonaisuuteen liittyy työssäoppiminen lapsiperheissä. Etsimme helsinkiläisiä lapsiperheitä, joissa opiskelijat voisivat olla työssäoppimassa. Enemmistö opiskelijoista asuu Helsingissä, mutta mahdollisesti joitakin opiskelijoita voi olla Espoosta tai Vantaaltakin. Toivomme perheiden olevan tavallisia lapsiperheitä, jotka olisivat hyviä ja turvallisia oppimispaikkoja opiskelijoille.

Toivomme, että avun tarve perheessä on sellainen, että opiskelija voi oikeasti olla avuksi. Perheessä voi olla myös erityistä tuen tai avun tarvetta, mutta vaikeudet tai ongelmat perheessä eivät kuitenkaan saa olla liian haastavia nuorelle lähihoitajaopiskelijalle (esim. vakavat päihde- tai mielenterveysongelmat vanhemmalla). Etusija on niillä perheillä, joilla ei ole muuta apua kyseisinä päivinä käytettävissään. Perheiden valinnassa huomioidaan myös opiskelijoiden ja perheiden asuinpaikka

Lapsi- ja perhetyön valinnaiseen opintojaksoon liittyvä perheissä oppiminen tapahtuu ajalla 4.4. – 24.5.2018. Työpäiviä perheessä on yhteensä 18. Opiskelija työskentelee perheessä kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Työpäivien pituus on 7 h sisältäen ruokahetken. Perheissä työskentely tapahtuu arkipäivinä päiväsaikaan .

Lapsi- ja perhetyön työssäoppimispäivät keväällä 2018:

  • Ke + to 4 – 5.4.2018 (2 pv)
  • Ti + ke + to 10 – 12.4.2018 (3 pv)
  • Ke + to 18 – 19.4.2018 (2 pv)
  • Ti + ke + to 24 – 26.4.2018 (3 pv)
  • Ke + to 2 – 3.5.2018 (2 pv)
  • Ti + ke 8 – 9. 5. 2018 (2 pv)
  • Ti + ke + to 15 – 17.5.2018 (3 pv)
  • Ti + Ke + To 22 – 24.5.2018 (3 pv)

Yhteensä 20 päivää

Opiskelijat ovat kolmivuotisen lähihoitajakoulutuksen perusopintojen loppuvaiheessa (opiskelleet lähes kaksi vuotta). Opintojakso liittyy vapaasti valittaviin opintoihin – opiskelija on itse valinnut lapsi– ja perhetyön opintojakson itselleen. Ryhmässä on mukana myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opiskelijoita ryhmässä on noin 15-20.

Opiskelijat osallistuvat perheessä lasten hoitoon ja kasvatukseen ja tekevät kaikenlaisia arkiaskareita perheessä. Ajatuksena on, että opiskelija tukee perheen arjen sujumista ja oppii lähihoitajan työssä tarpeellisia taitoja. Siksi tarkoituksena on keskittyä enemmän hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön valmiuksien lisäämiseen, eikä esimerkiksi hyödyntää opiskelijaa suursiivouksien tekemisessä.

Perheen vanhemmalla on koko ajan vastuu opiskelijan ohjaamisesta työtehtävissä. Myös vastuu työskentelystä – mm. perheen lasten hoidosta – on siten koko ajan vanhemmalla. Siksi toisen vanhemmista tulee olla työssäoppimisen päivinä kotona ohjaamassa opiskelijaa. Opiskelijoilla on jo jonkin verran aiempaa kokemusta lasten parissa työskentelystä (esim. päiväkodista).

Jakson alkaessa opiskelijat laativat omat tavoitteensa työssäoppimiseensa yhdessä perheen vanhemman kanssa (lomakepohja). Perheiltä edellytämme opiskelijan työn jatkuvaa ohjaamista ja palautteen antamista jakson aikana suullisesti sekä jakson päättyessä arviointia kirjallisesti (valmiin lomakkeen täyttö).

Perheessä oppimisen yleiset tavoitteet ovat, että opiskelija

  • Tutustuu perheeseen ja sen jäseniin ja harjaantuu vuorovaikutuksessaan perheen lasten ja aikuisten kanssa
  • Osallistuu perheen arkeen ja siihen liittyviin kodinhoidollisiin tehtäviin
  • Havainnoi lasten ja aikuisten toimintaa ja rooleja perheessä
  • Osallistuu perheen lasten hoitoon ja kasvatukseen
  • Työskentelee suunnitelmallisesti ja arvioi palautteen avulla omaa toimintaansa

Opiskelijoilla on oppilaitoksen puolesta tapaturmavakuutus. Lisäksi suosittelemme, että perheellä on voimassa kotivakuutus mahdollisten esinevahinkojen varalta, koska vastuu opiskelijan työskentelystä ja ohjauksesta on vanhemmalla.

Hakemuksen voi toimittaa mahdollisimman pian sähköpostitse 

Opettaja Jouni Soininen jouni.soininen@hdl.fi

Hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot: 

  • Tieto, miksi perhe haluaa ottaa opiskelijan harjoittelemaan
  • Millaisia tehtäviä opiskelijalle olisi perheessä tarjolla
  • Vanhempien nimet, iät, ammatit, kumpi kotona
  • Yhteystiedot perheeseen: Puhelin, sähköposti, katuosoite
  • Tieto, missä kaupungissa ja kaupunginosassa osoite sijaitsee
  • Muut perheenjäsenet (lapset ikineen + lemmikit)
  • Tieto, jos perheessä on erityistä tuen tarvetta tai muita huomioitavia asioita (esim. allergioita tms.)

Lähetämme kaikille hakeneille sähköpostitse tiedon siitä, onko perhe tullut valituksi opiskelijan työssäoppimisperheeksi. Aiempina vuosina hakijoita on ollut selvästi enemmän kuin opiskelijoita. Tieto valinnoista perheille saadaan viimeistään perhetyön valinnaiskurssin alkaessa viikolla 13.

Terveisin Suomen Diakoniaopiston opettajat:

Jouni Soininen
050 -310 3447
jouni.soininen@sdo.fi

Jatka jäsenyyttäsi – jäsenmaksu laskut lähetetty

Vuoden 2018 jäsenmaksulaskut on lähetetty valtaosalle jäsenistä sähköpostitse 1.3. ja viestin otsikko on “Jäsenmaksu 2018 – Helsingin Seudun Monikkoperheet ry”. Postitse jäsenmaksulaskun saavat ne, joilla ei ole sähköpostiosoitetta jäsenrekisterissä. Sähköpostitse lähettävät jäsenmaksuviestit saattavat mennä roskapostiin, joten kurkkaathan sieltä tarvittaessa. Muistuttelemme vielä myöhemmin jäsenmaksun maksamisesta. Vuoden 2018 jäsenmaksu on 25 euroa. Jäsenenä saat Suomen Monikkoperheet ry:n julkaiseman Monikkoperheet-lehden 4 numeroa. Voit myös hyödyntää valtakunnallisia ja paikallisia jäsenetuja ja osallistua yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin.

Jäsenmaksun maksaneet saavat uuden jäsenkortin Monikko 1/2018 lehden mukana viikolla 15. Tämä on yhdistyksen oman lehden viimeinen numero. Vuoden 2017 jäsenkortti on voimassa huhtikuun loppuun. Monikko-lehden postituslista tehdään viikolla 13.

Jos jäsenmaksun maksu ei näy yhdistyksen tilillä postituslistaa tulostettaessa, niin jäsensihteeri postittaa lehden jälkikäteen toukokuussa. Tästä aiheutuu kuitenkin lisätyötä ja -kulua yhdistykselle, joten toivoisimme että mahdollisimman monelle lehti voitaisiin postittaa suoraan painotalolta.

Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti jäsen katsotaan eronneeksi, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta neljän kuukauden kuluttua sen erääntymisestä.

Kaksostenpäivä 2.2. ja HMP:n tapahtumat

Kaksosten päivää juhlitaan taas ympäri Suomea 2.2. ja sen lähipäivinä.

Vuonna 2018 Kaksosten päivän teemana on Samasta puusta eri omenat. Tällä halutaan muistuttaa siitä, että kukin kaksosista tai kolmosista on ainutlaatuinen, vaikka muistuttaisi ulkonäöltään kaksos- tai kolmossisarustaan.

Kaksosten päivä on saanut oman logon, jonka on suunnitellut Suunnittelustudio Pippuriinan Hanna Välitalo. Logon halutaan viestittävän sitä, että kaksosena syntynyt ja kasvanut on yksilö, jonka identiteetin yksi osa on kaksosuus

Muistakaa leipoa lasten kanssa kaksosten päivän keksejä: katso kaksoskeksien ohje tästä.
Kaksoskeksien resepti on julkaistu vuonna 2013.

Lue lisää kaksosten päivästä Suomen Monikkoperheet ry:n sivuilta 

Yhteisesti  HMP:n jäsenistö julistaa tätä päivää Tanssiteatteri Raatikon yksityisnäytöksessä la 3.2. klo 16 esityksellä Pottuwarvas lomailee.

Pienille monikoille jäsenetu

Duudsonit Activity Park  tarjoaa to 1.2.2018 taaperoaamussa liikkujille yhdistyksen jäsenkorttia näyttämällä Pikku Duudson burgerit hintaan  4,90 € (norm. 6,90). Lähde mukaan tapaamaan muita monikkoperheitä taaperoineen!

Taaperoaamut Espoon puistossa tiistaisin ja torstaisin klo 10-13. Tule kokeilemaan lasten temppurataa, kiipeilyseinää ja paljon muuta mukaansa tempaava puuhaa! Käytössä n. 20 aktiviteettia (Piha ja Metsä, mm. erittäin suositut suojuoksu ja sirkus, puumaja, taaperonurkka, maatila yms,.). Trampoliinipuoli ei ole käytössä taaperoaamuissa. Taapero/leikki-ikäinen (1-6 v) isän tai äidin kanssa hintaan 10€! Mikäli lapsia on kaksi, kolme tai useampi on hinta seuraavista lapsista 8€/lapsi.

Isoille monikoille jäsenetu

Virtuaalipelimaailma Pikseli tarjoaa HMP:n jäsenperheille kaksosten päivän kunniaksi edun. Muista ottaa yhdistyksen jäsenkortti mukaan ja näyttää sitä kassalla! Lue lisää virtuaalitodellisuudessa pelaamisesta https://www.pikseli.fi/pelit-elamykset

  • Tarjous 1. ma-to 29.1-1.2 jäsenperheiden jäsenet kaksi yhden hinnalla.
  • Tarjous 2. pe-su 2.2-4.2 jäsenperheille 30 min peliaikaa 15€ ja 60 min 30€.
  • Tarjoukset on voimassa molemmissa toimipisteissä eli Flamingossa ja Isossa Omenassa.

 

Monikkoperheitä mukaan perhekummitoimintaan

Olet tärkeä – www.olettärkeä.fi – on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin sivusto, jossa haetaan uusia perhekummeja lapsiperheiden tueksi tai perheet voivat hakea itselleen kummia.

Monikkoperheetkin voivat hakea itselleen kummia ja monikkoperheiden vanhemmat voivat hakea perhekummeiksi.

Katso kaikki koulutuspaikat ja tarkat ajankohdat. Perhekummikoulutus kestää 20 tuntia ja on maksuton. Lähde mukaan antamaan tukea toiselle monikkoperheelle  – vertaistuki on korvaamattoman tärkeää! Toki monikkovanhempi voi toimia perhekummina myös muulle kuin monikkoperheelle.

Perhekummihakemukseen riittää, että ilmoittaa nimen, puhelinnumeron sekä kotikunnan. MLL:n alueen koordinaattori kontaktoi perheen ja kartoittaa alkutilanteen, sekä etsii sopivan kummin perheen tarpeisiin.

Lue lisää toiminnasta osoitteessa www.olettarkea.fi

 

Näytenumero SMP:n Monikkoperheet-lehdestä

Helsingin Seudun Monikkoperheet ry:n viimeinen Monikko-lehti ilmestyy alkuvuonna 2018. Yhdistyksen hallitus on päättänyt esittää yhdistyksen tammikuussa 27.1. kokoontuvalle ylimääräiselle vuosikokoukselleen, että koko jäsenistölle tilataan jatkossa jäsenmaksuun sisältyvänä valtakunnallinen Monikkoperheet-lehti.

Tällä hetkellä noin 400 Helsingin Seudun Monikkoperheet ry:n jäsentä on tilannut Monikkoperheet-lehden erikseen itse, mutta jatkossa lehti tavoittaa toivottavasti koko Helsingin seudun jäsenistön.

Monikkoperheet-lehti on Suomen Monikkoperheet ry:n järjestölehti, mutta samalla monikkoaiheinen aikakauslehti. Jokainen lehti sisältää useita artikkeleita, kurkistuksia tuoreisiin aiheisiin, kolumnin sekä valtakunnallisia järjestökuulumisia. Lehteä lukevat monikkovanhemmat kautta Suomen. Moni alueellinen monikkoperheyhdistys on jo tilannut lehden koko jäsenistölleen.

Lehden ehdoton vahvuus on noin 20-henkinen työryhmä, jonka jäsenet ovat kaksosten ja kolmosten vanhempia tai monikkoaikuisia. Osa tiimiä on lehden palkattu väki, joka työskentelee Suomen Monikkoperheet ry:n toimistolla; toimitussihteerinä järjestösihteeri Tiina Matala, päätoimittajana toiminnanjohtaja Ulla Kumpula ja toimittajana vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto. Iso työryhmä mahdollistaa monipuoliset juttuaiheet. Juttuvinkkejä poimitaan omasta elämästä, lähipiiristä, monikkoperheyhdistyksistä ja sosiaalisen median verkostoista. Toimiston väki kuulostelee monikkoaiheita valtakunnallisesti ja tuo myös kansainvälisiä monikkokuulumisia lehden palstoille.

Monikkoperheet-lehti on ilmestynyt painettuna lehtenä 20 vuoden ajan. Se ilmestyy neljästi vuodessa 28-sivuisena. Lehden painosmäärä on ollut 2300, toivottavasti Helsingin seudun Monikkoperheet ry:n tammikuun vuosikokouksen jälkeen pääsemme jo 4000 kappaleen painosmäärään.

Vuoden viimeinen Monikkoperheet-lehden numero postitetaan näytenumerona jokaiselle Helsingin seudun Monikkoperheet ry:n jäsenelle. Lehden ilmestymispäivä on 8.12.2017. Toivottavasti saamme Sinut Helsingin seudun Monikkoperheet ry:n jäsenenä jatkossa lukemaan lehteä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan lukijajoukkoomme!

Ulla Kumpula
toiminnanjohtaja
Suomen Monikkoperheet ry

Haluatko kommentoida tätä juttua? Voit tehdä sen sisäänkirjautuneena.

Tervetuloa monikkotapaamisiin

Helsingin Seudun Monikkoperheet ry:n tapahtumakalenterista löytyy monikkotapaamisia! Tapaamisia järjestetään tällä hetkellä vain Tuusulassa.

Monikkoperhetapaamisiin ovat tervetulleita monikkoperheet lapsineen, isovanhemmat tai vasta monikkoja odottavat vanhemmat. Tarkoituksena on tarjota leppoisa hetki muiden monikkoperheiden kesken. Tarjoiluja tai nyyttärimeininkiä on tarjolla paikasta vaihdellen. Katso tarkemmat ajankohdat ja tiedot tapahtumakalenterista!

Jos olet innostunut järjestämään esim. kerran kuukaudessa alueellasi monikkoperhetapaamisia, ota yhteyttä nettilomakkeellamme tai sähköpostitse sanna.narevaara@hmp.fi.

Iloista kaksostenpäivää!

Valtakunnallista Kaksostenpäivää juhlistetaan 2.2. Onnittelut kaikille kaksosille ja heidän perheilleen!

Seuraa myös kaksostenpäivän uutisointia https://www.facebook.com/kaksostenpaiva

Tässä muutamia “tärppejä” kaksostenpäivästä

Kaksostenpäivän hauskoja ja herkullisia keksejä voi leipoa Kinuskikissan ohjeella Kaksostenpäivän keksit.

Valtakunnallisena Kaksosten päivänä to 2.2.2017 monikkoperheet pääsevät HopLop puistoihin 2 yhden hinnalla (mikäli perheessä on kolmoset tai neloset niin maksetaan vain yhden lapsen lippu). Edun saa kassalta Suomen Monikkoperheet ry:n jäsenkorttia vastaan. Etu koskee vain monikkolapsia, ei heidän muita sisaruksiaan.

Lastenpsykiatri Janna Rantalan nettiluento Miks toi sai enemmän? Millintarkkaa sisarusrakkautta to 2.2. klo 13-13.30 osoitteessa www.perheaikaa.fi. Tervetuloa kuuntelemaan ja chattaamaan!

Tervetuloa perhevalmennuksiin

Jos yllätyitte ultrassa ja saitte kuulla odottavanne useampaa kuin yhtä lasta, niin lämpimästi tervetuloa Helsingin Seudun Monikkoperheet ry:n perhevalmennuksiin!

Perhevalmennukset järjestetään Naistenklinikalla, iso luentosali, klo 17-19:30. Kevään 2017 alustavat ajankohdat ovat

24.1. ja 31.1.
14.3. ja 21.3.
23.5. ja 31.5.

Ensimmäinen ilta on asiantuntijailta ja toinen vertaistuki-ilta.

Seuraa myös https://www.facebook.com/hmp.monikkoperhevalmennus/, siellä ilmoitetaan tulevista valmennuksista.

Tuplana

Ainutlaatuinen Tuplana-esitys Lavaklubilla

JOHANNA KOKKO – MARJAANA MAIJALA: TUPLANA

 “Me ei olla samanlaisia, vaikka kaikki sanoo niin. Minä olen minä, ihan oma persoonani. Mulla on omat ajatukset ja syntymämerkki jalassa. Me ollaan yhdessä aivan erityisiä ihmisiä.”

Tultuaan molemmat kaksosten äideiksi näyttelijät Johanna Kokko ja Marjaana Maijala ovat omakohtaisten kokemusten kautta kirjoittaneet näytelmän, joka kertoo kaksosuudesta, kaksosista ja heidän vanhemmistaan. ” Tuplana”  on tarinoita kohtaloista, onnesta ja vahvoista siteistä. Jakamisesta, kaiken jakamisesta.

Teksti ja näyttelijät: Marjaana Maijala ja Johanna Kokko
Ohjaaja: Kirsi Liimatainen
www.lavaklubi.fi

Esityksen facebook-tapahtumasivu

Kuvat: Satu Enstedt

Tällä hetkellä ei ole tiedossa lisäesityksiä.

Monikkovanhempien ryhmä kävi katsomassa esitystä 20.10.2016. Lue juttu tapahtumasta!

Haetaan nuoruuikäisten monikkolasten vanhempia haastateltavaksi

Etsimme vapaaehtoisia nuoruusikäisten monikkolasten vanhempia haastateltaviksi opinnäytetyöhömme. Opinnäytetyömme aiheena on nuoruusikäisten monikkolasten vanhempien vertaistuen tarve.

Opiskelemme Porvoon Laurean ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajiksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on haastatella vanhempia murrosikään liittyvistä haasteista, sekä vanhempien mietteistä vanhempien väliseen vertaistukeen liittyen. Tarkoituksena ei ole keskustella perheen arkaluontoisista asioista.

Tavoitteenamme on löytää noin kuusi haastateltavaa vanhempaa, joiden monikkolapset ovat yli 15 vuotiaita. Monikkolasten vanhemmat voivat osallistua haastatteluun yhdessä tai yksin. Haastattelut toteutetaan yksilöhaastatteluina. Haastattelut tullaan nauhoittamaan, mutta ne toteutetaan luottamuksellisesti eikä haastateltavien henkilöllisyys tule ilmi opinnäytetyössämme.

Haastattelut tullaan suorittamaan joulukuun alussa 2016. Haastatteluihin olisi syytä varata noin puolitoista tuntia. Lähtökohtaisesti etsimme haastateltavia Uudenmaan- ja Kymenlaakson alueelta. Voitte esittää toiveita haastattelupaikan suhteen. Olemme valmiita joustamaan aikatauluissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan opinnäytetyöhön tai haluat lisätietoja, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla.

Ystävällisin terveisin

Monika Järvinen ja Salli Harju
salli.harju@student.laurea.fi

Apukäsiä monikkoperheisiin

Stadin ammattiopistossa syksyllä aloittava ryhmä lähihoitaja/ perustason ensihoitaja -opiskelijoita olisi innostuneina tulossa auttamaan monikkoperheiden arkea.

Ajankohta on keskiviikot viikoilla 35-41 eli 31.8-12.10.2016

Mahdollisuus on ottaa opiskelijoita koko ajanjaksolle koko päiväksi tai aamupäivä/ iltapäivä.

Lähihoitajaopiskelijat tulevat perheisiin pareittain ja apukäsiä saa noin 10-12 perhettä.

Ilmoittautumiset sähköpostilla pe 12.8 mennessä osoitteeseen anne.naakka@stadinao.fi. S-postiin aiheeksi: TOP-JAKSO MONIKKOPERHEISSÄ. Tietoihin: perheen lapsimäärä, lasten iät, mahdolliset erityishuomioitavat asiat, TOIVE HOITOAJASTA (ap / ip/ koko päivä) sekä yht.tiedot (osoite, jotta tiedetään sijainti sekä puhelinnumero).

Saatuaan perheiden tiedot ja yhteystiedot opettaja Anne Naakka ohjaa sopivat opiskelijat ottamaan suoraan yhteyttä perheisiin ja sopimaan asiasta.

Monikot ulkopuolisen silmin

Tämän kertaisessa kyselyssä huhti-toukokuussa 2016 perehdyimme ulkopuolisten näkemyksiin monikoista. Kyselyyn osallistui 38 henkilöä, kiitos kovasti osallistumisestanne!

Ensimmäisenä pohdittiin, että kokeeko jäsenemme, että heidän tulee korjata ulkopuolisten näkemyksiä monikkoudesta. Vastauksena tähän voidaan todeta kyselyn perusteella, että kyllä kokee, 97 prosenttisesti.
Kun näin tämän kysymyksen, niin minulle tuli heti mieleen, jopa legendaariseksikin tituleerattu lause “siinä se menee kaksi, missä yksikin” – enkä oletettavastikaan ollut ainoa, joka on tämän lausahduksen kokenut. Suurin osa korjauksista kuitenkin liittyy identtisyyteen, sekä korjauksia olettamuksiin, joissa esitetään kaksosten toimivan ja käyttäytyvän samalla tavalla.
Kysyimme myös, että miten ulkopuoliset suhtautuvat monikoihin kotimaassa ja ulkomailla. Näihin vastaukset olivat hyvin positiviisia, eli esimerkiksi kotimaassa koettiin monikoiden herättävän paljon ihailua, hymyjä & iloa. Myös ihmiset lähestyvät helposti juttelemaan ja kertomaan omista monikkokokemuksistaan – oli heillä sitten itsellään kaksossisarrus tai he ovat vähintäänkin joskus tunteneet jotkut kaksoset. Toki mukaan mahtuu myös voivottelua ja “tuplavahinko” tyyppisiä tökeröitä kommentteja, mutta kyselyn perusteella hyvät kommentit ovat kuitenkin voiton vieneet näistä ikävistä kommentoijista.
Ulkomailla suhtautuminen monikoihin on kyselyn perusteella ollut yhtä positiivista tai yhtä neutraalia. Osittain jopa positiivisempaa ja varsinkaan negatiivista kommentointia ei mainita ulkomaan kokemuksissa ollenkaan. Pari kertaa mainittiin Aasialaisten kova kiinnostus monikoita kohtaan, jolloin monikkolapset saavat vaikka tahtomattaankin olla salamavalojen räiskeessä.
Kyselyssä kysyimme myös, että kuinka hyvin eri ulkopuoliset tahot erottavat monikot toisistaan ja toki samaa sukupuolta tai identtisillä kaksosilla tässä oli jakaumaa huomattavasti enemmän, kun taas eri sukupuolta olevat monikot ovat helpommin tunnistettavissa. Kyselystä ilmeni, että identtisiä monikoita huonoiten erottaa itseasiassa neuvolan henkilökunta. Hyvänä kakkosena tässä tulee naapurit. Samat tahot erottivat samaa sukupuolta olevat monikot myös heikoiten, mutta pienemmällä prosentilla kuin identtiset. Neuvolassa on myös sotkettu eri sukupuolta olevat monikot.
Kommenteissa kerrottiin paljon värikoodauksesta ja oli hauska lukea, että jo pelkän “kaksoset” sanan lausuminen sai ulkopuoliset pitämään lapsia ihan samannäköisinäkin. Niputtamista tapahtuu useissa eri yhteyksissä, kyselyn perusteella kuitenkin ehdottomasti eniten päiväkodeissa. Neuvolat koettiin myös tahoksi, jossa lapsia niputetaan ja sekoitetaan, että kummasta ollaan nyt puhumassa.
Halusimme tarkistella myös jäsentemme omaa suhtautumista ulkopuolisena monikoihin. Hauskinta olikin huomata, että näin me itsekin koemme hankaluuksia tunnistamisessa, kun kyseessä ei ole omat lapsemme:
“On monilla naapureilla ja muutamalla ystävällä. En taida osata katsoa monikkoutta ulkopuolisena. En erota yksiä naapurintyttöjä toisistaan, vaikka vanhempien mielestä ovat täysin eri näköisiä :D.”
Monikkous myös yhdistää ja näin ollen ulkopuolisena koettiin, että monikkouden pohjalta lähtee helpommin juttelemaan ja jakamaan kokemuksia muiden monikkoperheiden kanssa.
Kyselyyn vastanneet saivat jättää myös avoimia kommentteja asioista, joita ei pystynyt kyselyn kautta tuomaan esille, joista tässä muutamat poiminnat:
Erikokoiset kaksoset aiheuttavat hämmennystä, voiko kaksoset olla “kaksoset” jos toinen on 5 cm pidempi…
Ei kysytä lapsilta suoraan ‘mikä nimesi on?’ vaan kysytään ‘kumpi olet?’ näin tuskin tehdään sisaruksille… Ihmiset on ajattelemattomia, eivät tietenkään tarkoita olla töykeitä tms. Minulta kysyttiin kum tytöt olivat pieniä usein että ovatko koeputkilapsia. Aika rohkeaa. Itsrlleni tämä ei ollut kipeä aihe, sillä meille kaksoset tulibat iloisena yllätyksenä ja yksi tapaamani kaksosäiti opettikin että sanot vain että ovat “luomukaksoset”. Ja näin jatkossa teinkin 🙂 Mutta jollekin asia voi olla yksityisempi ja kipeäkin, eli kyllä sais jotain rajaa kysymyksilläkin olla.
Ulkopuoliset kokevat vielä itseänikin paljon enemmän niin, että kaksosten pitää saada samat asiat. Itse toivoisin että kummit / tädit ym. voisivat osallistua näihin erillisiksikasvamisen talkoisiin, mutta aina meille tulee samanlaisia lelupareja ja vaatekertoja. Toki niistä sikiää paljon vähemmän riitaa ja kinastelua kuin eriparitavaroista, että en sitten lopulta tiedä mikä on hyvä ja mikä vähemmän hyvä.
Loppuun vielä kommentti, johon on oikeastaan hyvä päättää juttu kuin juttu – kyllä monikkous on vain yhtä rikkautta!
Olen itse identtinen kaksonen ja minulla on epäidenttiset eri sukupuolta olevat kaksoset. Olen ehkä vähän huono vastaamaan tähän, mutta koen monikkouden rikkautena ja itse kaksosena olen kiinnostunut kuulemaan muiden kaksoset kokemuksista ja siitä miten he kokevat kaksosuuden. Itse tosiaan koen sen rikkautena.

Kiitos kesätapahtumaan osallistuneille!

Kiitos kaikille tapahtumaan päivän aikana osallistuneille! Oli oikein mukava päivä ja ohjelmaa näytti olevan sopivasti kaikenikäisille. Lähipäivinä on tulossa pieni kuvagalleria päivän tapahtumista.

Ruffle Armyn hurmaavia jättisaippuakuplia voi ihastella seuraavan kerran Helsinki-päivänä 12.6. Esplanadin puistossa.

Värikylpy 2016

Terveisiä värikylvystä

Maaliskuisena lauantaiaamuna innokas värikylpijäpoppoo kokoontui yhdessä haistelemaan ja maistelemaan, tutkimaan ja ihmettelemään keväistä keltapunaista väriloistoa!

Aurinko paistoi ulkona pilvettömältä taivaalta ja aurinkoinen oli tunnelma myös Kauklahden Kylätalo Palttinan jumppasalissa, kun vauvat ja taaperot pääsivät touhuamaan höyhenien, lankakerien ja pääsiäismunien kanssa.

Erityistä ihmetystä aiheuttivat omiin upeisiin taideteoksiin käytetyt tyrnihyydyke, marjateepussit sekä mehukeitot. Riemunkiljahdukset kajahtivat ilmoille, kun Laku ry:n värikylvettäjät Vuokko ja Liini puhaltelivat salin täyteen saippuakuplia.

Kotiinviemiseksi pakkasimme mukaan keltapunaiset taideteokset muistoksi näistä pienokaisten (ja innokkaiden äitien ja isien) kättentöistä!

Kiitos iloiset värikylpijät ja Liini & Vuokko

Kuva: Marko Pitkänen

 

Kaksostenpäivän keksit

Leivontasivusto Kinuskikissan pitäjä Sini Visa on itsekin kaksostyttöjen äiti. Valtakunnallista Kaksosten päivää (2.2.) varten hän ideoi vuonna 2013 leivonnaisen, joka korostaa niin kaksosten yhteyttä kuin erilaisuuttakin. Ihanan pehmeät suklaakeksit paistetaan niin, että ne sulautuvat yhteen, joka kuvaa kaksosten yhteyttä. Toisaalta osat ovat eri makuiset, joka korostaa kaksosten erilaisuutta. Taikinan voi jakaa kolmeen osaan ja käyttää tumman ja valkoisen suklaan lisäksi esimerkiksi maitosuklaata tai erivärisiä suklaarakeita, jolloin leivonnainen sopii myös kolmosten päivän (3.3) viettoon.

Ihanan pehmeät kaksoskeksit

  • 250 g margariinia tai voita
  • 5 ½ dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl kaakaojauhetta
  • 3 tl leivinjauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 1 ½ dl sokeria
  • 1 ½ dl fariinisokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2 munaa
  • 100 g tummaa suklaata rouheena
  • 100 g valkoista suklaata rouheena
  • 1 dl kookoshiutaleita (korvata voi kaurahiutaleilla, mantelirouheella/lastuilla tai muilla pähkinöillä)

Sulata margariini tai voi kattilassa. Yhdistä keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita sokerit hieman jäähtyneeseen margariinisulaan. Lisää joukkoon munat vispilällä sekoittaen. Lisää jauhoseos ja jaa taikina kahteen kulhoon. Lisää toiseen kaakaojauhe ja tumma suklaarouhe sekä ½ dl kookoshiutaleita. Lisää toiseen valkoinen suklaa ja ½ dl kookoshiutaleita. Sekoita taikinat tasaiseksi. Nostele lusikalla tai sormilla pyöritellen n. 2-3 cm halkaisijaltaan olevia palleroita pellille, tumma ja vaalea taikinapallo n. 1-2 cm päähän toisistaan. Taikina leviää, joten kaksoskeksien väliin kannattaa jättää tilaa. Paista 175 asteessa n. 10 min. Älä paista keksejä liian kauan, jotta ne jäävät pehmeiksi. Keksit kovenevat hieman jäähtyessään. Jäähtymisvaiheessa keksit ovat hauraita ja irtoavat helposti toisistaan, liikuta niitä varovaisesti!

Resepti löytyy myös osoitteesta http://www.kinuskikissa.fi/ihanat-browniesit, josta löytyy vinkkejä munattomaan ja gluteenittomaan versioon kommenttikentästä.

Keksit maistuvat sellaisinaan tai täytettynä jäätelöllä, tuorejuustotäytteellä, kreemillä tai ne voi kuorruttaa sokerikuorrutteella tai suklaalla.Vain mielikuvitus on rajana!

Vinkkejä kuorruttamiseen ja täyttämiseen löytyy Kinuskikissan sivuilta www.kinuskikissa.fi.

Vertaistukea keskusteluilloista

Lokakuinen nollakelin vesisade ropisi ikkunaan ja kuuntelin kahden sisäpäivää viettävän kaksivuotiaan pojan nahistelua siitä, kumpi saa lelukorista tikasauton ja kumpi helikopterin. Samaan aikaan Facebookissa tuli vastaan hmp:n ilmoitus marraskuussa järjestettävästä kolmen keskusteluillan sarjasta. Näin edessäni ennen kaikkea mahdollisuuden rauhassa vietettyyn puolen tunnin automatkaan kotoa Naistenklinikan luentosaliin irtokarkkeja syöden ilman että kukaan väijyy selän takana namuja kerjäämässä sekä parin tunnin rauhallisen keskusteluhetken, jossa aiheena on jokin muu kuin isot kuorma­autot ja traktorit. Ilmoittauduin heti mukaan. Kaikille tapaamisille. Sen jälkeen kirjasin nämä omat menoni perheemme kalenteriin. Lyijykynän sijasta kuulakärkikynällä.

Ensimmäisellä kerralla tapaamisen teemana oli raskaus ja synnytys, toisella kerralla parisuhde ja kolmannella kerralla kokoonnuimme otsikolla ”Hyvä elämä tästä eteenpäin”. Vaikka omalla kohdallani asiat ovatkin näin jälkikäteen tarkastellen menneet oleellisilta osin erinomaisen hyvin, on silti ollut hetkiä, jolloin kaksosten saaminen on ollut pikemmin ‘yllätys’ kuin ‘iloinen yllätys’. Ja vaikka kaksosuus ja kahden pienen vauvan kanssa eläminen on ollut ihan ainutlaatuista ja erityisen hienoa kyllä kyllä, ­on näissä kuitenkin poikkeuksellisiksi luonnehdittavissa olosuhteissa joutunut äitinä luopumaan tietyistä yhden lapsen saaville lankeavista eduista: Harva monikkoäiti pystynee luonnehtimaan raskausaikaansa luottavaiseksi ja seesteiseksi. Tai onko jossain kaksosten äitiä, joka olisi köllöttellyt sohvalla haaveksiva hymy huulillaan ihokontaktissa yhtä vauvaa päälaelta silitellen ja tämän tasaista hengitystä kuunnellen? Myöskään varsinaista ”Vuoden parisuhdeteko” ­ tunnustusta ei meidän perheeseen langennut poikien synnyttyä, sillä graavi unenpuute ja iso työmäärä kuorivat meillä sekä isästä että äidistä pois luonteidemme parhaat puolet pala palalta ja jättivät lopulta jäljelle tiuskivan ja ärtyisän parivaljakon, joka tuntui olevan joko akuutisti riitelemässä tai sopimassa vanhoja riitoja, ja noina hetkinä elämän hahmottaminen iltapuuroa pidemmälle tuntui mahdottomalta.

Aika ei meillä ihan vielä ole ehtinyt kokonaan kullata muistoja, mutta saatamme jo yhdessä hymyillä niille. Hymyillä sai usean kerran myös kaikissa marraskuun vertaistukitapaamisissa. Osallistujina oli monen ikäisten monikoiden äitejä, ja kävi aika nopeasti ilmi, että meillä tutuiksi tulleet arkiset ongelmavyyhdit taitavat olla aika lailla yleisiä ilmiöitä pienten lasten perheissä. Ikähaarukan toisessa ääripäässä pähkäiltiin kahden vauvan toppavaatteiden pukemista, kun taas toisessa tuskailtiin kouluikäisten komentamista kotitöihin. Positiivisena johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että yksittäiset ongelmat harvoin kestävät vuodesta toiseen, vähemmän positiivista puolestaan on ehkä se, että vanhojen ongelmien tilalle taitaa putkahtaa aina uusia.

Lähdin tapaamisista aina hyvällä mielellä. Jokainen osallistuja tuntui saavan sopivan määrän puheenvuoroja, tunnelma oli rento ja puheenaiheet vaihtelivat hyvin hankalistakin kokemuksista arjen hauskoihin sattumuksiin ja hetkellisiin onnenpilkahduksiin – joista jälkimmäisille tyypillistä tuntuu olevan se, että ne pilkahdukset kestävät keskimäärin kolme sekuntia ja päättyvät (lasten tai äitien) raivonpuuskiin tai ainakin megalomaaniseen sotkuun. Mutta silti, niitä hyviä hetkiä todella on!

Mukavien monikkoäitien lisäksi erityisen keskeinen tekijä antoisien keskusteluiden siivittäjänä oli iltojen vetäjä Johanna Ervast. Pappina, kirjailijana ja nykyisin Väestöliiton psykoterapeuttina toimiva Johanna on itsekin kaksosten äiti, joka todella tuntui tietävän mistä puhui. Vankalla kokemuksella, viisailla näkemyksillä, lämpimällä huumorilla sekä rahtusella itseironiaa höystetyt kommentit ja kysymykset sekä johdattivat keskustelua eteenpäin että tarjosivat hyvinkin käytännönläheisiltä tuntuneita vinkkejä perheiden erilaisten isompien tai pienempien solmujen tarkasteluun tai jopa aukomiseen.

Tapaamisten hyöty ei rajoittunut vain ”äidin minilomiksi” ristimiini Helsingin-­matkoihin, vaan kotiinpaluun jälkeen puolison kysymys ”No mitäs te siellä tänään oikein puhuitte” käynnisti useamman mukavan keskusteluhetken ja toisaalta muistutti näin loppusyksyllä siitä, kuinka kaksoselämä voikaan leivänmurusten, kumisaappaiden ja iltahepuleiden keskellä olla sitten kuitenkin aika huippua.

Teksti ja kuvat: Saara Sotala

P.S. Parisuhdebarometrin käyttöohjeet: Voit vaihtaa tekstiksi joko Ukko! tai Eukko! tai Suukko! Possun kyljessä lukee “Olet sika” ja saparosta vetämällä näkyviin tulee tarpeen mukaan siihen perään vielä teksti “-ihana”. Jos ei huvita viestiä puolisonsa kanssa verbaalisesti niin sitten voi jättää ainakin olosuhteita valottavan viestin heti eteiseen. Kuvaan on yhdistetty kolme eri kuvaa possuista. Askartele ja sovella omaan parisuhteeseen sopiva barometri 🙂

Isänpäivän paloasemavierailu

Isät pääsivät jälleen mielipuuhaansa merkkipäivänään, 8.11.2015, kun monikkoperheet suorittivat jo perinteisen paloasemavierailunsa komealta kalskahtavassa Helsingin keskuspelastusasemassa Kalliossa. Tällä kerralla isommat ja pienemmät vieraat saivatkin makeaa mahan täydeltä: Etusormensa sai tökätä ambulanssin sykemittariin, joka taianomaisesti muunsi anturiosan punaisen valon monitorin kuvaruudulle sykekäyräksi.

Kiehtovat liukutangot melkein säikäyttivät lähimmät uteliaat, kun yhtäkkiä ylhäältä tömähti alakerran lattialle pari valkoisiin pukeutunutta ammattilaista, jotka kiiruhtivat ambulanssilla työtehtäviinsä. (Kyllä, valotkin laitettiin vilkkumaan!) Yhden palo-, vai pitäisikö sanoa pelastusauton läpi oli rakennettu liukumäki, jota pitkin olisi mielellään huristellut useammankin kierroksen.

Varma jononmuodostaja oli myös pikkuväelle tarkoitettu harjoitustanko, jota pitkin pääsi liukumaan alas aivan niin kuin oikeakin palomies. Yhtäkkiä hälytykellot soivat (eivät onneksi liian kovaa) ja vierailuryhmä sai komennon siirtyä rauhallisesti aseman takaseinälle odottamaan. Pian asema olikin täynnä palomiehiä, jotka pukivat ja pakkasivat varusteitaan, samalla kun nousivat hälytystehtävän saaneen paloauton kyytiin. Lähtö tapahtui niin hillitysti ja hallitusti, että utelias ja haltioitunut katsojajoukko ei edes ehtinyt hämmästellä, kuinka nopeasti – alle säädetyn minuutin – paloauto ulos asemalta lähtikään. (Kyllä, valot vilkkuivat jälleen!)

Jännittävän vierailun kruunasivat kaikille jaetut ilmapallot, palomieskypärät ja paloautoheijastimet. Kiitos palomies ja tuplaisä Saku Kaipaiselle kollegoineen isännöinnistä ja antoisan vierailun mahdollistamisesta!
– Juha Nieminen –

Tule mukaan tekemään videota esteettömän liikkumisen ongelmista

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus on tuottanut julkiseen levitykseen (youtube) lyhyitä videoita, joissa kerrotaan konkreettisesti siitä, millaisia pulmia erilaisilla ihmisryhmillä voi olla liikkua esteettömästi kaduilla, puistoissa, taloissa, oviaukoissa, hisseissä jne. Videoita käytetään apuna esim. kaupunkisuunnittelussa ja esteettömän liikkumisen pulmien havainnollistamisessa. Nyt myös monikkoperheillä on mahdollisuus tehdä yksi video youtubeen tuonne Invalidiliiton eske (Esteettömyyskeskus) -videoiden joukkoon. Itse ajattelisin, että tuossa monikkoaiheisessa videossa voisi olla äiti/isä kaksostenvaunujen kanssa liikkumassa jossakin ahtaassa paikassa, esim. oviaukossa, hississä tai tulossa ulos parkkeeratusta autosta ahtaalla parkkipaikalla. Kuvauspaikka ja tilanne voidaan itse ideoida.

Meidän videopätkän kuvaaja (Jyrki Heinonen) tulee Invalidiliitosta, meiltä monikkoperheiltä tarvittaisiin kuvausta varten esiintyjät. Kuvaus tapahtuu pääkaupunkiseudulla, erikseen sovitussa paikassa, mielellään jo viikolla 44 (26.-30.10.). Kuvaajalta tuli sellainen ohjeistus, että kuvauspaikan tulisi mielellään olla sellainen, johon ei tarvita erillistä kuvauslupaa, silloin esim. kerrostalo, kadut ja puistot ovat mahdollisia.

Nyt etsin videolle esiintymään perhettä (esim. äiti/isä ja monikot): Kuvassa näkyy ihmiset ja kuuluu puhe eli videolla on mahdollisuus kertoa samalla myös muista monikkoperheille tyypillisistä esteettömän liikkumisen pulmista. Esiintyjän nimi ei näy videolla.

Aiemmin tehtyjä videoita näet täältä (uusiin videoihin tulee lisäksi ääni):

https://www.youtube.com/results?search_query=eske+invalidiliitto

Olisitko sinä sopiva kuvattava videolle? Ota yhteyttä, niin kerron mielelläni asiasta lisää J

Yhteydenotot mahd. pian minulle:
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto, koordinaattori@suomemonikkoperheet.fi tai p. 045 882 5383.