Spider-Man: Far From Home

Jos luulit Endgamen päättäneen Avengersien tarun, olet onnellisesti väärässä. Spider-Man: Far From Home jatkaa egendaarista tarinaa. Huh. 

Spider-Man: Far From Home
Ohjaus: Jon Watts
Käsikirjoitus: Steve Ditko, Stan Lee
Kesto: 130 min
K 12
Ensi-ilta 3.7.

Naapuruston ystävällinen Spider-Man (Tom Holland) saa Endgamen jälkeisessä maailmassa täytettäväkseen Ironmanin turhankin raskaat saappaat. 16-vuotias Peter Parker haluaisi maailmaa järisyttäneen taistelun jälkeen rentoutua luokkatovereidensa kanssa Euroopan opintomatkalla ja kerätä ennemmin rohkeutta iki-ihastuksensa MJ:n (Zendaya) sydämen kuin ulkoavaruuden pahisten voittamiseen. Elementaalihirviöiden hyökätessä Maahan, apuun lentääkin mystinen Mysteerio (Jake Gyllenhaal), joka tuntuu oikealta ratkaisulta kaikkeen.

Far From Home on ihan(an) mahtava. Elokuva sisältää niin rakkautta, kaipuuta kuin jännitystäkin. Tom Hollandin esittämä Peter Parker / Spider-Man on vilpittömän sympaattinen tuskaillessaan rakkaudentunnustuksensa ja Ironmanin hänelle jättämän vastuun ristitulessa. Peterin salaisesta identiteetistä tietoinen ystävä Ned (Jacob Batalon) tuo seikkailuun sekä rauhoittavaa leppoisuutta että turvallista uskollisuutta ja pääpomo Nick Fury (Samuel L. Jackson) on aina yhtä kadehdittavan viileä raivatessaan tehtävän tiellä olevat esteet. 

Parhaimmillaan elokuva onkin juuri hahmojensa välisiä suhteita kuvatessaan. Maailman pelastaminen on periaatteessa tässä leffassa hieman toissijaista, sillä tyyppien sanailu ja vitsit naurattavat oikeasti ja herkemmissä kohdissa saa nieleskellä palaa kurkusta. Mutta kuten arvata saattaa, kaikki ei kuitenkaan ole juuri sitä, miltä näyttää. Kirjaimellisesti. 

Toisin kuin lukuisissa muissa Marvel-filmatisoinneissa, sarjakuvaimperiumin perustanutta Stan Leetä ei tällä kertaa nähdä cameo-roolissa. Viime marraskuussa kuollut Lee nähtiin ymmärrettävistä syistä viimeisen kerran cameona Endgamessa. 

Juonesta sen enempää paljastamatta, penkissä kannattaa pysyä lopputekstien jälkeisten lopputekstien jälkeenkin. Ja jatkoa on lupa odottaa. Jei!         

Benji Daviesin Toivo-kirjat ovat äärettömän kauniita lastenkirjoja, joihin uppoaa myös aikuinen

Toivo ja valas (Karisto, 2015) 
Toivo ja talviyö (Karisto, 2017)
Toivo ja mummon lintu (Karisto, 2019)

 

Jokainen Benji Daviesin Toivo-kirja alkaa samalla lauseella: “Toivo asuu meren rannalla isänsä ja kuuden kissan kanssa”. Toistolause on valloittava keino sekä yhdistää parin vuoden välein ilmestyneet teokset että luoda tuttua turvallisuuden tunnetta lukijalle. Jokainen aloitusaukeama sijoittuu myös kuvansa puolesta samalle, tutulle kotirannalle. 

Ensimmäisessä, Toivo ja valas -kirjassa käy ilmi, että pieni Toivo-poika asuu tosiaan meren rannalla isänsä ja kuuden kissan kanssa. Äitiä ei kirjoissa näy, eikä hänestä myöskään puhuta. Isä on kalastaja ja siten päivät pitkät merellä. Toivolla on aikaa seikkailla itsekseen ja eräänä päivänä hän löytääkin rannalle ajautuneen valaanpoikasen. Poika kuljettaa uuden ystävän kotiinsa ja toivoo, ettei isä löydä tätä – mutta tokihan ammeessa polskiva merenelävä paljastuu. Yhdessä isä ja poika palauttavat pienen valaan mereen, jonne se kuuluu, kyllä Toivokin sen tietää. 

Toisessa, Toivo ja talviyö -teoksessa Toivo tapaa valasystävänsä uudelleen ja juuri oikeaan aikaan. Kolmannessa, Toivo ja mummon lintu -kirjassa tutustutaan Toivon mummoon, joka asuu pienellä luodolla yksinään. 

Toivo-kirjojen ehdoton valtti on niiden kiirettömyys. Hymyilyttävän kauniit kuvitukset täyttävät aukeamat, joilla on vain muutama lause kerrallaan. Lauseiden vähäisyys ja kuvien suuruus antaa lukijalle aikaa paneutua tunnelmaan ja päästä mukaan seikkailuun. Rauhallisuutensa lisäksi tarinoissa nimittäin on myös suuria seikkailuja, myrskyöitä ja pelastuspartioita. Kertomuksissa käsitellään myös yksinäisyyttä; niin Toivon, isän kuin mummonkin. 


Toivo -kirjat ovat koskettavan kauniita niin tarinoiltaan, kuvitukseltaan kuin tunnelmaltaankin. 


http://www.benjidavies.com/blog/  

Paluu

Paluu (Ben Is Back)
Ohjaus ja käsikirjoitus: Peter Hedges 
Kesto 103 min 
K 12 
Ensi-ilta 15.3. 

Julia Robertsin tähdittämä Paluu on henkeäpidättelevä ja sydäntäraastava yhden vuorokauden kuvaus jokaisen äidin painajaisesta. 


77 päivää kuivilla oltuaan uusperheen esikoinen, Ben (Lucas Hedges), saapuu yllättäen jouluaaton aattona kotiin, ja koko perhe on mennä sijoiltaan – niin ilosta kuin pelostakin. Edelliset joulut ovat olleet narkomaanipojan aiheuttamaa kaaosta, joten ei ihme, ettei isäpuoli ole hyvillään tämän paluusta. Siinä missä Benin siskokin on alati varuillaan, pienemmät sisaruspuolet ovat isoveljen läsnäolosta kuitenkin aidosti innoissaan. 


Robertsin näyttelemän äidin onnensekaisen huolen taas voi lukea tämän jokaisesta katseesta. Vaikka äiti toki on iloinen saadessaan pojan jouluksi kotiin, epäilys Benin todellisesta hyvinvoinnista kalvaa sydäntä. Pikkuhiljaa äidille paljastuukin huumeiden huurtaman elämän pimeämpiä puolia – joilta Ben taas yrittää äitiään säästellä, kerrankin.  


Paluun kerronta vie katsojan mukanaan veitsenterälle. Elokuvan jokainen hetki on taiteilua uskon ja epätoivon välillä ja toisinaan onni on niin haurasta, ettei katsomossakaan uskalla hengähtää, ettei se rikkoudu. Tunnelma pitää otteessaan vielä pitkään elokuvateatterista poistumisen jälkeenkin. 


Mainion käsikirjoituksensa ja mahtavan uskottavan näyttelijätyönsä ansiosta Paluu on on syvästi koskettava kertomus siitä, miten äiti on valmis tekemään lapsensa puolesta kaiken – ja sitäkin enemmän.  

Kaksosäidit katsomassa Tuplana

tuplana

Kansallisteatterin Lavaklubilla oli torstai-iltana 20.10. sekä lavalla että katsomossa kaksosäitejä. Lisäksi toki yleisössä paljastui istuvan myös kaksosia, niiden isovanhempia ja isiäkin…Näyttelijä Marjaana Maijalalla ja Johanna Kokolla on molemmilla kaksoset, 2,5- ja 5,5-vuotiaat. Kansallisteatterin johtaja pyysi näytteleviä tuplaäitejä kirjoittamaan meidän muiden kaksosten kanssa tekemisissä olevien iloksi, ja omaksitunnoksi, näytelmän.

Kirsi Liimataisen ohjaama tarina kertoo sekä äidin että lapsen näkökulmasta, millaista on arki kaksosuudessa odotusajasta kaksossisaren kuolemaan. Jokainen löytää tarinasta jotain, mitä peilata omaan arkeensa, vaikkei kaksosia lähipiirissä olisikaan. Eniten tarina kuitenkin koskettaa henkilöitä, joilla on juuri omat kaksoset tai kaksossisarus vierellään.

Millaista oli odotusaikana, kun vatsa vain kasvoi ja kasvoi, ja ulkopuoliset huomauttelivat jo sen koosta tai sanoivat osanottonsa tuplavahingosta. Miten arki oli karua alkumetreillä, kun päivät ja yöt olivat loputonta lastenhoitoa täynnä vain kotona: syöttämistä, likapyykkiä, vaippoja, ruokaa, kakkaa, itkua, imetystä, räkää, korvatulehduksia,… Lapset taistelevat tilasta ja huomiosta ja äitinä et tiedä, miten jaat huomion molemmille tasapuolisesti, sallit yksilöllisyyden, hyväksyvät kaiken samanlaisuuden ja kaksin kappalein, etsit erilaisuutta. Löytävätkö lapset oman paikkansa yhteiskunnasta ja kuinka kiinni toisissaan he ovat vielä aikuisenakin?

Kaksoslasten keskinäinen suhde on yleensä aivan omaa luokkaansa ja se tulee ilmi hyvin myös näytelmässä. Miten paljon toista inhotaankaan, mutta vielä enemmän rakastetaan. Halutaan jakaa kaikki sisaren kanssa, mutta ollaan silti mustasukkaisia aivan kaikesta, mitä toisella on. Suhde vanhempiin, poika- ja tyttöystävät ja yleensä omat kaverit, ulkonäkö, koulumenestys, harrastukset, kummitädit, aikuisena sitten vanhemmista välittäminen ja huolehtiminen… Kumpi kuolee ensimmäisenä ja kumpi joutuu senkin kärsimään sitten yksin! Mistä vain saa riidanaiheen rakennettua kaksosten kesken. Koska niin paljon rakastetaan sitä toista puolikasta.

Tuplana-näytelmä todella herätti ajatuksia kaksosuudesta – ei vain äidin, vaan myös kaksoslapsen omasta näkökulmasta.
Jäljellä olevat näytökset Helsingin Kansallisteatterissa ovat 25.10. ja lisänäytökset 1.11., 14.1., 18.1. ja 24.1. Vielä ehdit siis sinäkin – suosittelen! Suunnitelmissa on myös lähteä kiertueelle muihin Suomen teatteri- ja kaksoskaupunkeihin lähitulevaisuudessa.

Kiitos kesätapahtumaan osallistuneille!

Kiitos kaikille tapahtumaan päivän aikana osallistuneille! Oli oikein mukava päivä ja ohjelmaa näytti olevan sopivasti kaikenikäisille. Lähipäivinä on tulossa pieni kuvagalleria päivän tapahtumista.

Ruffle Armyn hurmaavia jättisaippuakuplia voi ihastella seuraavan kerran Helsinki-päivänä 12.6. Esplanadin puistossa.

AT-lastenturvan monikkoiltapäivä

AT-lastenturvan monikkoiltapäivä kaikille monikkoperheille

Tervetuloa AT-Lastenturvan monikkoiltapäivään!

Kyseessä exklusiivinen iltapäivä vain monikkoperheille. Alennukset ovat esillä vain tuona iltapäivänä, vain tapahtuman osallistujille. Tavoitteenamme on järjestää yksityinen ilta, jossa voitte tutustua muihin monikkoperheisiin, nauttia hetken lämpimästä kahvista sekä pienestä purtavasta. Illan aikana tarjoamme erittäin kovia ja harvinaisia alennuksia erityisesti turvaistuimista ja lastenvaunuista, lisäksi tarjoamme kuten aina, koko valikoiman ovh-tuotteista -10% sekä muutaman extraextra alennuksen. Kun monikkoperheessä on paljon menoa ja meininkiä, apuvälineiden toimivuus on tärkeässä asemassa, nyt haluamme tarjota uusinta, parasta sekä laadukkainta parhaisiin hintoihin, juuri teille!

Lue lisää AT-Lastenturvan monikkoiltapäivästä

Loppusyksyn tapahtumia

Loppusyksyn kalenterista löytyy vielä monia mukavia tapahtumia jäsenperheille. KappAhlin shoppailuiltana 7.11. hankittiin jo perinteisesti pehmeitä paketteja pukinkonttiin. Tai ihan omaksi iloksi, kun on ilo shoppailla mukavassa seurassa ja katsella sekä sovittaa vaatteita rauhassa. Paloaseman toimintaa ja palomiesten työtä ihmettelimme 8.11. Hurjaruuthin Talvisirkus vei monikkoperheet vauhdikkaalle matkalle 7.11. ja 8.11.

Vauhdikkaita hevosia ja poneja ihastelimme Helsinki International Horse Shown lastenmatineassa 24.10. Monikkoisien omaa tapahtumaa vietettiin lätkämatsin merkeissä 31.10.

Marraskuun keskusteluillat antavat mahdollisuuden purkaa traumoja, parantaa parisuhdetta ja luoda valoisaa katsetta tulevaisuuteen.

Perinteisiä, lämminhenkisiä pikkujouluja vietettiin 14.11. Vantaalla Puistokulmassa. Nukketeatteri Sampon Joulun aika -näytelmä 5.12. ja 12.12. päättivät vuoden 2015 tapahtumat.

Lue lisää muistakin tapahtumista tapahtumakalenterista ja ilmoittaudu mukaan!

Monessa paikassa monikkotapaamisia

Talvella ja keväällä järjestetään monia monikkotapaamisia ympäri pääkaupunkiseutua. Monikkotapaamisiin ovat tervetulleita monikot, heidän sisaruksensa, vanhemmat, isovanhemmat jne. Myös monikkoja vasta odottavat ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan tulevaisuuden elämään.

Monikkotapaamisia järjestetään ainakin Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Järvenpäässä! Espoossa tapaamispaikkoina ovat Iivisniemi, Haukilahti ja Tuomarila.  Myös Kauniaisissa järjestetään tapaamisia. Katso tarkemmat aikataulut tapahtumakalenteristamme!

Jos omalla asuinalueellasi ei vielä järjestetä monikkotapaamista ja innostut sellaisen järjestämisestä, ota yhteyttä HMP:n puheenjohtajaan Hanna Lenkolaan puheenjohtaja@hmp.fi . Erityisesti Helsinkiin on toivottu monikkotapaamisia ja esim. Arabianrantaan on kyselty niille vetäjää.

Keskusteluillat pienryhmille

Onko elämä yhtä tunteiden vuoristorataa ja on hankala pysyä vauhdissa mukana? Kertaatko synnytyksen kulkua aina monikoiden syntymäpäivänä? Jokin synnytyksessä jäi ehkä mietityttämään – entä jos tilanne olisikin edennyt toisin tai miten siinä nyt niin kävi? Pikkulapsiaika rasittaa parisuhdetta, pystyttekö yhdessä vastaamaan ajanjakson haasteisiin?  Vai onko asiat “ihan hyvin”, mutta silti tulevaisuuden ajatteleminen tuntuu hankalalta?

Järjestämme marraskuussa kolme keskusteluiltaa pienryhmille. Keskusteluryhmissä jaetaan luottamuksellisesti sitä, mikä on ollut vaikeaa ja haastavaa. Kerrotaan siitä, mikä on auttanut selviämään ja jaksamaan. Miten on selvinnyt eteenpäin kaikesta huolimatta.

JohannaErvastKeskustelun ohjaaja Johanna Ervast on pappi, psykoterapeutti, kirjailija ja monikkoäiti. Hänen teksteihinsä voi tutustua esim. Väestöliiton sivuilla. Hänen kirjoittamansa artikkeli “Tuplaonni vai pommi?” löytyy Monikko 2/2015 lehdestä. Lehti on luettavissa jäsensivulta (näkyy kun on sisäänkirjautuneena tälle sivustolle).

Ryhmä toimii keskusteluryhmänä, vertaistukena ja on tarkoitettu sekä äideille että isille. Ryhmässä puhuttavat asiat ovat salassapidettäviä ja luottamuksellisia. Mukaan voi tulla yksin tai pariskuntana. Osallistua voi joko vain yksittäiseen iltaan tai kaikkiin iltoihin. Ryhmän koko on 10 henkeä / ilta ja osallistumismaksu 10 e/ilta/osallistuja.

2.11. Raskaus ja synnytys
Keskusteluilta monikkoraskauden ja synnytyksen mukanaan tuomista haasteista. Tarkoituksena keskustella niistä asioista, jotka ovat monikkovanhempia jääneet mietityttämään oman raskauden tai synnytyksen osalta.

9.11. Parisuhteen tavallisimmat haasteet
Keskusteluilta parisuhteen haasteista – mikä on mennyt pieleen, mikä on onnistunut, mistä on iloinen, mikä kaduttaa.

16.11. Hyvä elämä tästä eteenpäin
Keskustelun illan tarkoituksena on miettiä millaisen elämän haluaa tulevaisuudessa, 2-5 v päästä. Keskustelun tarkoituksena on suunnata katse eteenpäin, opetella taas haaveilemaan.

Keskusteluiltoihin voi ilmoittautua Jäsenille-osion sähköisellä ilmoittautumislomakkeella (sivu Tapahtumiin ilmoittautuminen näkyy, kun on rekisteröitynyt sivuston käyttäjäksi ja on sisäänkirjautuneena sivustolle).

Askartelua ja värikylpyä

laku ry

Vauvojen värikylpykokeilussa la 17.10. on vielä tilaa!

Järjestämme yhteistyössä Lastenkulttuuriyhdistys Laku ry:n kanssa la 10.10. syysaskartelua 2-5 -vuotiaille ja vanhemmille (askarrellaan yhdessä siili ja sille pesä talveksi) sekä la 17.10. värikylpykokeilun vauvoille ja taaperoille. Näissä työpajoissa työskentelyssä ei ole tavoitteita valmiin taideteoksen suhteen, vaan touhuillaan yhdessä rennosti ja avoimin mielin lasten tahdissa.

Ilmoittautuminen tapahtumiin on avoinna, ilmoittautumaan pääsee Jäsenille-valikon alta löytyvältä Tapahtumiin ilmoittautuminen -sivulta. Tämä sivu näkyy, kun rekisteröitynyt käyttäjä on kirjautuneena sivustolle. Rekisteröityminen hyväksytään voimassa olevalle yhdistyksen jäsenyydelle.

 

 

 

Kesästä nauttien, syksyn tapahtumia suunnitellen…

Syksyn tapahtumia on alettu lisäämään tapahtumakalenteriimme! Tsekkaa kalenteria!

Ilmoittautuminen trooppisen Korkeasaaren opastetulle kierrokselle on nyt avoinna. Ilmoittautumaan pääset kirjautumaan sisään ja klikkaamalla “Jäsenille”-otsikon alta “Tapahtumiin ilmoittautuminen”.

HUOM! Jos olet HMP:n jäsen, etkä ole vielä rekisteröitynyt uusille nettisivuillemme, tarvitset siihen sähköpostiosoitteesi ja jäsennumerosi. Vanhoille sivuille luotu käyttäjätunnus ei valitettavasti toimi uusilla sivuilla.